Livistin keskiviikkona koulusta kesken koulupäivän toteuttaakseni käytännössä markkinointikurssin oppeja. Osallistuin Kulttuuriyrittäjyyskeskuksen järjestämään Kaarina-Piikkiön seudun tulevaisuutyöpajaan, johon oli kutsuttu mukaan kulttuurikentän toimijoita eri aloilta sekä myös matkailualan ihmisiä. Yhdeksi keskeisistä kysymyksistä keskustelussa nousi, “mistä löytää tietoa?”. Eli jos haluan järjestää tapahtuman, mistä löydän sinne esiintyjiä tai sellaisen ihmisen, joka suunnittelee ohjelman? Tai jos minulla on hieno idea kulttuuritapahtumasta, mistä löydän sopivan tilan?
TeatteriTaikaSirkuksen osalta tavoitteet tuohon työpajaan osallistumiselle täyttyivät enemmän kuin hyvin: sain kerrottua usealle paikalliselle taholle keitä me olemme ja mitä teemme. “Mutta mistä teidät sitten löytää ja mistä teistä saa tietoa?”, kysyi useampikin paikalla olija. Niinpä niin… Osuuskuntamme syntyi pari vuotta sitten sen takia, että joukko ihmisiä tarvitsi väylän, jota kautta pystyy tekemään omia tuotantoja sekä tilattuja keikkoja ja hoitamaan niihin liittyvää rahaliikennettä ynnä muita maallisempia asioita. Itse en esiinny, vaan hoidan jonkinlaisella tuottajan nimikkeellä yhteydenpitoa asiakkaisiin ja osallistun sisällön tuotantoon suunnittelemalla ohjelmaa tilaajille. Palkatta, tottakai. Olen tällä hetkellä ensisijaisesti kahden, kohta kolmen pienen lapsen äiti, toissijaisesti täyspäiväinen opiskelija ja kaikki muu tulee vasta kolmannella sijalla sen jälkeen. Ei siis ole mikään ihme, että markkinointiin ja tiedottamiseen ei liiemmin ole osuuskunnan puitteissa panostettu – ne alat kun kuuluvat myöskin allekirjoittaneen toimenkuvaan.
Onko tuottaja hyvä markkinoija ja tiedottaja? Voiko sama henkilö hoitaa näitä kaikkia pestejä? Niin tai näin, käytännössä ainakin alussa kulttuurialan yritys- tai yhdistystoimintaa käynnistettäessä, nämä tehtävät usein ovat saman henkilön harteilla. Kultturialan organisaatiot ovat Suomessa suurimmaksi osaksi sen verran pieniä, että toiminnan vakiinnuttuakin tehtävät ovat usein saman henkilön vastuulla.
Mielestäni tiedottajan työ ei ole yhtään sen luovempaa kuin markkinointipäällikönkään työ. Enkä sinänsä nää mitään ristiriitaa siinä, että sama henkilö hoitaa molempia pestejä – ellei sitten työtä (ja rahaa) ole niin paljon, että tehtäviin voidaan palkata eri henkilöt. Itse asiassa voisi sanoa, että tiedottaminen on yksi markkinoinnin väylä. Tottakai tiedottamiseen liittyy muitakin puolia kuin tuotteen myyminen (sisäinen tiedottaminen mm.), mutta hyvä tiedottaminen palvelee markkinointia. Ja vaikka markkinointi ja tiedottaminen eivät olisikaan tuottajan vastuulla, on niiden suunnittelu otettava huomioon tuotantoprosessia hahmoteltaessa, jotta kaikki osa-alueet tukisivat toisiaan. Ja mitä siihen työn luovuuteen tulee, innovaatiokykyä ja luovuutta pitäisi löytyä niin tuottajalta, tiedottajalta kuin markkinointivastaavaltakin.
Kaikki kunnia koulun opeille, mutta keskiviikko iltapäivän vietto tulevaisuustyöpajassa oli niin tieto- ja ideointitasolla kuin ihan konkreettisestikin oikein hyödyllinen ratkaisu. Ensimmäisestä sieltä poikineesta keikasta neuvotellaan:)
